Suojellut joet

Pohjois-Pohjanmaalla virtaavan Iijoen keski- ja yläjuoksu on suojeltu koskiensuojelulailla. Kuva: Ninaras (CC-BY-4.0)

Mereen laskevista suurjoistamme kokonaan valjastamatta ovat jääneet rajajoet Tornio ja Teno sekä Perä-Pohjolan Simo.  Myös Kemijokeen laskeva Ounasjoki on rakentamaton.  Kun vesivoimarakentamisen  ympäristövaikutukset alkoivat valjeta, sääti Suomen eduskunta niin sanottujen koskisotien tuloksina lakeja säilyneiden jokien pitämiseksi vapaana myös tulevaisuudessa.

Laki Ounasjoen erityissuojelusta (1983) kieltää voimalarakentamisen Ounasjoessa, siihen laskevissa sivujoissa sekä Ounasjärveen laskevissa joissa. Kyrönjoen erityissuojelulaki (1991) suojelee Kyrönjoen keski- ja alaosan Hanhikosken alapuolella. Ounasjoki ja osa Kyrönjoesta kuuulvat myös Natura 2000 -verkostoon.

Koskiensuojelulaki (1987) suojaa kaikkiaan 53 vesistöä uudelta vesivoimarakentamiselta. Koskiensuojelulaki koskee seuraavia vesisöjä ja vesistönosia:

Voimalaitosrakentamiselta suojellut vesistöt ja vesistönosat. Lähde: Häkkinen, K., Karmala, P., Ollila, M. ja Paronen, R. (2005). Koskiensuojelulain sekä Ounasjoen ja Kyrönjoen erityissuojelulakien mukaiset korvaustoimitukset. Suomen ympäristö 772. SYKE.

1) Partakoski ja Kärnäkoski. Savitaipale.

2) Kermanvirta Kermankoskessa. Heinävesi.

3) Karvionkoski Varisveden ja Kermajärven välillä. Heinävesi.

4) Konnuskoski Konnusveden ja Saviveden välillä. Leppävirta.

5) Pielisen reitti Pankajärven yläpuolisissa vesistöissä. Lieksa, Nurmes ja Kuhmo.

6) Nurmijoki Haapajärven ja Säleväjärven välissä. Sonkajärvi.

7) Keyritynjoki ja Puntinjoki. Juankoski, Nilsiä ja Rautavaara.

8) Tiilikanjoki. Rautavaara.

9) Vaikkojoki. Juuka ja Kaavi.

10) Koitajoki valtakunnanrajan ja Kahvisaaren välissä. Ilomantsi.

11) Haapajoen–Ukonjoen vesistö. Ilomantsi ja Lieksa.

12) Kymijoen alaosa Koivukosken alapuolelle asti. Kotka.

13) Kymijoki Hirvijärven ja Tammijärven välillä Pyhtää ja Ruotsinpyhtää.

14) Kymijoen Ahvionkoski Kultaankoski ja Pernoonkoski. Anjalankoski ja Kotka.

15) Kivijärven reitti. Lemi, Luumäki, Savitaipale, Valkeala, Anjalankoski ja Kouvola.

16) Kalkkistenkoski Päijänteen ja Ruotsalaisen välissä. Asikkala.

17) Arvajan reitti. Kuhmoinen, Längelmäki ja Jämsä.

18) Kuusaankoski, Luijankoski ja Kapeenkoski Kuhnamon ja Saraveden välissä. Laukaa ja Äänekoski.

19) Huopanankoski ja Keihärinkoski Vuosjärven ja Pihkurinselän välillä. Viitasaari.

20) Koliman koskireitti Kärnänkoskesta Kymönkoskeen. Viitasaari

21) Naarakoski Naarajärven ja Kuhnamon välillä. Äänekoski.

22) Saarijärven reitti Leuhunkosken yläpuolella. Karstula, Kyyjärvi, Multia, Perho, Pylkönmäki, Soini, Alajärven ja Saarijärvi.

23) Rautalammin reitti Kuhankosken yläpuolisessa vesistössä. Hankasalmi, Jäppilä, Kangasniemi, Karttula, Keitele, Kiuruvesi, Konnevesi, Laukaa, Maaninka, Pielavesi, Pihtiputaa, Pyhäjärvi, Rautalammi, Sumiainen, Tervo, Toivakka, Vesanto, Viitasaari, Pieksämäki ja Kuopio.

24) Puuskankoski Pienen Sämpiän ja Tuusjärven välissä. Mäntyharju.

25) Kiskonjoen – Perniönjoen vesistö. Karjalohja, Kiikala, Kisko, Muurla, Perniö, Pertteli, Pohja, Sammatti, Suomusjärvi, Särkisalo, Tenhola ja Salo.

26) Kokemäenjoen Kilpikoski sekä Rautaveden Kutalanvuolle ja Hiedanvuolle. Vammala ja Äetsä.

27) Kuokkalankoski ja Herralankoski Ahtialanjärven ja Kirkkojärven välillä. Lempäälä.

28) Pihlajaveden reitti. Virrat, Keuruu ja Ähtäri.

29) Noormarkunjoen Myllykoski. Noormarkku.

30) Lapväärtinjoen–Isojoen vesistö. Kristiinankaupunki, Isojoki, Karijoki, Kauhajoki ja Teuva.

31) Ähtävänjoen alaosa Evijärven alapuolelle. Evijärvi ja Pietarsaari.

32) Perhonjoki Murikinkoskesta rautatiesillalle. Kruunupyy ja Kokkola.

33) Lestijoen vesistö.  Himanka, Kälviä, Lestijärvi, Lohtaja, Toholampi ja Kannus.

34) Siiponjoki. Kalajoki.

35) Kalajoen alaosa Hamarinkosken alapuolelle asti.  Alavieska, Kalajoki ja Ylivieska.

36) Pyhäjoen alaosa Haapakosken alapuolelle asti. Pyhäjoki, Merijärvi, ja Haapavesi ja Oulainen.

37) Siikajoen alaosa Pöyrynkosken alapuolelle. Ruukki ja Siikajoki.

38) Kuhmon reitti Saarikoskessa ja sen yläpuolisessa vesistössä. Kuhmo.

39) Kiiminkijoen vesistö.  Haukipudas, Kiiminki, Ylikiiminki, Pudasjärvi, Puolanka ja Utajärvi.

40) Iijoen vesistön keski- ja yläosa. Kuusamo, Posio, Pudasjärvi, Puolanka, Ranua, Suomussalmi, Taivalkoski, Yli-Ii ja Ylikiiminki.

41) Kuivajoen vesistö. Kuivaniemi, Ranua ja Simo.

42) Simojoen vesistö. Posio, Ranua, Simo, Tervola ja Rovaniemi. Myös Natura 2000 -verkostossa.

43) Vähäjoen vesistö. Tervola ja Rovaniemi.

44) Auttijoen vesistö. Rovaniemi ja Posio.

45) Käsmäjoen vesistö. Sallan ja Kemijärvi.

46) Kemijoen ja Tenniöjoen yhtymäkohdan yläpuoliset vesistöt. Savukoski ja Salla. Myös Natura 2000 -verkostossa.

47) Tornionjoen – Muonionjoen sivuvesistöt. Enontekiö, Kittilä, Kolari, Muonio, Pello, Ylitornio, Rovaniemi ja Tornio. Myös Natura 2000 -verkostossa.

48) Tenojoen sivuvesistöt. Inari ja Utsjoki.

49) Näätämöjoen vesistö. Inari ja Utsjoki.

50) Juutuanjoki ja sen yläpuoliset vesistöt. Inari ja Utsjoki.

51) Ivalojoen vesistö. Inari, Enontekiö, Kittilä ja Sodankylä.

52) Tuulomajoen vesistö. Inari, Salla, Savukoski ja Sodankylä.

53) Koutajoen vesistö. Kuusamo, Posio ja Salla.

Lapin Tenojoki Suomen ja Norjan rajalla on rajajokena säästynyt vesivoimarakentamiselta. Kuva: BishkekRocks (CC-BY-SA-2.0)